Yle kertoo: Tähän rahaa meni

Kustannuksista suurin osa – reilut puoli miljardia euroa – meni sisältöihin.

Kuvituskuva.

Yle kertoo julkisuudessa, kuinka paljon se on käyttänyt rahaa toimintansa eri osa-alueisiin.

Tiedotteessaan Yle kertoo, että avaamalla operatiivisia sisältö- ja palvelukustannuksiaan se haluaa lisätä avoimuuttaan Yle-lain edellyttämällä tavalla.

Nyt julkaistut tiedot koskevat Ylen kustannuksia vuodelta 2025. Vuoden 2026 tiedot Yle kertoo julkaisevansa keväällä 2027.

Ylen operatiivisista kuluista sisältöihin meni suurin osa, 64,9 prosenttia. Rahaa sisältökuluihin meni reilut puoli miljardia euroa, tarkalleen 528,9 miljoonaa.

Sisältökustannuksista suurin osa – 34,9 prosenttia eli 107,7 miljoonaa euroa – meni vuonna 2025 uutis- ja ajankohtaissisältöihin, Yle kertoo. Kulttuuri-, draama- ja viihdesisältöihin Yle käytti yhteensä 86,6 miljoonaa euroa eli 28,1 prosenttia sisältökustannuksista. Asiasisältöihin meni 41,7 miljoonaa euroa, lasten ja nuorten sisältöihin 38,1 miljoonaa euroa ja urheilusisältöihin 34,6 miljoonaa euroa.

Yle kertoo, että sen suorista sisältökustannuksista suurin osa – 67,2 prosenttia eli 207,4 miljoonaa euroa – kului Ylen omiin tuotantoihin. Ostoihin sekä tilaus- ja yhteistuotantoihin Yle käytti puolestaan 98,6 miljoonaa euroa.

Yle toteaa sisältökustannusten kulujen jakautumisen vaihtelevan suuresti sisältöryhmien välillä. Esimerkiksi uutis- ja ajankohtaissisällöissä valtaosa kustannuksista syntyi henkilöstökuluista, kun taas Ylen omissa kulttuuri-, draama- ja viihdesisällöissä henkilöstökulujen osuus oli suhteellisen pieni.

Ylen uutisankkuri Tommy Fränti kuvattiin studiossa 2025. Ylen sisältökustannuksista suurin osa meni uutis- ja ajankohtaissisältöihin.

Sisältökustannusten jälkeen seuraavaksi suurimman osuuden kustannuksista – 16,7 prosenttia eli 88,2 miljoonaa euroa – Yle käytti jakeluun ja palveluihin. Tällä summalla Yle rahoitti digitaalisia palveluita, jakelu- ja lähetyskuluja sekä medianhallintaa ja kehitystä.

Liiketoiminnan tuki kattoi kuluista 9,2 prosenttia eli 48,8 miljoonaa euroa, ja sillä Yle kattoi ”henkilöstö ja vastuullisuus” sekä ”talous”-nimikkeiden alla olleet kuluryhmät, sekä myös kuluryhmät nimikkeillä ”toimitusjohtaja”, ”yhteiskuntasuhteet”, ”laki ja compliance” sekä ”viestintä, brändi ja markkinointi”, Ylen julkaisemista tiedoista selviää. Liiketoiminnan tukea vastaava määrä rahaa meni vielä kiinteistöihin ja toimitiloihin, tieto- ja viestintäteknologiaan sekä infrastruktuuriin.

Ylen viestinnästä, brändistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Jere Nurminen sanoo, että Ylelle uskottujen tehtävien hoitaminen edellyttää luottamusta Yleen.

– Toimimalla entistä avoimemmin voimme lunastaa tuon luottamuksen ja uskon, että tämä uudistus on osaltaan edistämässä sitä, Nurminen sanoo Ylen tiedotteessa.

Syksyllä 2024 Ylen toimintaa arvioinut parlamentaarinen työryhmä päätti historian suurimmista leikkauksista Ylen rahoitukseen.

Leikkausten seurauksena Yle on muun muassa vähentänyt satoja työpaikkoja.

Ylelle on ehdotettu lisäleikkauksia tämän jälkeenkin. Esimerkiksi syyskuun alussa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew ehdotti Ylen jakamista kahteen osaan, joista vain toista pyöritettäisiin enää verovaroin.

Yle on Suomen valtion omistama julkisen palvelun mediayhtiö, jonka toimintaa rahoitetaan verovaroin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita